Wilma toipuu…
24 Jou 2011 Jätä kommentti
Kategoria(t): Uncategorized
Wilma on toipunut hyvin, mutta osteopaatin ja fysioterapeutin mielestä vielä tosi jumissa. Vasen puoli oli ensimmäisellä käynnillä kipukohtauksen jälkeen “yhtä kramppia”. Välilevypullistuman mahdollisuus ei ole edelleenkään pois suljettu ja saattaa olla että joudumme joka tapauksessa magneettikuvaamaan selän ja niskan alueen. Mutta nyt katsotaan ensin mitä fysioterapialla saadaan aikaan. Jumittaminen saattaa myös johtua siitä, että Wilma muistaa kivun ja siksi koko ajan varoo, vaikka ei oikeasti enää sattuisikaan. Katellaan siis vähän aikaa. Sairaomalla ainakin joulun jälkeen jonnekin tammikuun puolen välin tienoille kaikista harrastuksista ja koiraleikeistä.
Voihan Wilma…
14 Jou 2011 Jätä kommentti
Kategoria(t): Uncategorized
Tuulosten aamu 7.12. – kello on on 8.30. Äiti Hanne on lähdössä töihin ovella ja huutelee heipat koirille, isä Kalle on jo Salossa ja lapset Simo ja Samu koulussa. Käsi jo oven kahvalla Hanne havahtuu ulvahdukseen olohuoneesta ja palaa tarkistamaan tilanteen. Kaikki ok muilla, mutta Wilma vaappuu vinossa vaivalloisesti kuistia kohti vapisten, täristen, huulian nuoleskellen, kuolaten, läähättäen ja selvästi kivuliaana. Wilma roikottaa päätä maassa, nenä viistää lattiaa, oikeasti. Ajoittain se menee ihan ruttuun, kun Wilma tukeutuu nenällään lattiaan. Wilma ei ole ikinä ollut tuollainen. Huoli iskee. Nopeassa tilannekatsauksessa käy ilmi, että päätä ei saa nostaa, muuten tulee ulvahdus. Mihinkään ei oikein saa koskea, muuten tulee ulvahdus. Asennon vaihdokset, liikkeellelähdöt, kosketukset ovat kaikki lähes mahdottomia. Tuska on valtava, pupillit suurentuneet, Wilma takertuu: “Älä lähde, älä jätä yksin, älä mene.” Tämä on käsittämätöntä, kun Wilma oli eilen illalla ja tänä aamuna täysin normaali lenkillä ja söi lenkin jälkeen vain puolta tuntia aikaisemmin aamiaista hyvällä ruokahalulla. Mitä tapahtui klo 8 ja klo 8.30 välillä?
Seuraavaksi panikoi Hanne. Töissä tosi tärkeä päivä töissä, piispankokouksen valmistelukokous, jossa olisi pitänyt olla, eikä esimiestä saa kiinni. Kalle on jo Salossa, pojat koulussa. Heistä ei nyt muutenkaan olisi paljoa apua tässä tilanteessa. eläinlääkäriasema ei sulje oireiden perusteella pois myöskään myrkytystä ja suosittelee, ettei koiraa jätetä nyt ainakaan ihan yksin. Myrkytystapauksia on lähistöllä ollut 5 kappaletta lähiaikaikoina, ovat huhut kertoneet. Hätäisiä viestejä lähtee työkavereille – ja sille esimiehelle. Toivottavasti ymmärtää. Kaikki, joilla ei ole koiraa, eivät ymmärrä. Wilman yksin jättäminen tuossa tilassa olisi ollut heitteillejättö. Tässä ei ollut vaihtoehtoja. Anteeksi vain, piispan asessorit, mutta Wilma menee teidän edellenne!
Matkalla Wilma ei salli yli 30 km tunnissa nopeutta valittamatta. Perillä lääkärillä Wilma hyperventiloi ja tärisee. Pahimmat kivut löytyvät niskannalueelta. Onneksi verikokeissa valkosolut eivät ole koholla, mikä sulkeen pois aivokalvontulehduksen. Jäljelle jää hermopinne ja voimakas hermokipu, joko lihaskrampin tai välilevypullistuman aiheuttama. Wilma saa opiaatteja lihakseen ja Tramalia ja Sirdaludia kotiin. Lääkärin omalla koiralla Sirdalud oli alkanut vaikuttamaan tunnissa, joten olin toiveikas. Ei, Wilma oli kovin kipeä vielä myöhään illalla, joten hän saa molempia lääkkeitä lisää. Aamulla päänkääntelyt saivat aikaa vingahduksia, joten lisää lääkkeitä ja lääkäri saa puhelun ja suosittelee seuraavaksi aamuksi magneettiröntgeniä Helsinkiin. Iltapäiväksi sovitaan röntgen Raisioon. Nyt myös Neurantin-lääkettä hermosärkyyn sekä Rimadyliä. Äippä lähtee muutamaski tunniksi töihin ja kun palaa iltapäivällä hakemaan wilmaa röntgeniin, vastassa on iloisesti häntää heiluttava Wilma. Huhu huu…
Painajaisen akuuttivaihe ohi. Kiitollinen.
Vihdoinkin seinällä
06 Jou 2011 1 kommentti
Kategoria(t): Uncategorized
Talven kynnyksellä syksyn viimeisinä päivinä sain vihdoinkin nämä syyskuvat olkkarin seinälle.
Itsenäisyyspäivä, ensilumi ja yö Kakolassa
06 Jou 2011 Jätä kommentti
Kategoria(t): Uncategorized
Itsenäisyyspäivä ja ensilumi. Eilen illalla Dilbert, Simo ja Kalle lähtivät Varsinais-Suomen Pelastuskoirien järjestämään valtakunnalliseen itsenäisuuspäivän vastaanottoon, joka kesti koko yön aamukuuteen saakka. Tapahtuma järjestettiin Kakolassa, entisessä vankilassa, mikä tarjosi pelastuskoirille vaihtelevan ja haasteellisen toimintaympäristön. Hienoa, että Dilbert pääsi pitkästä aikaa pelastuskoirahommiin ja hyvinhän se jalka oli siellä kestänyt. Varmuuden vuoksi troppasin hänet Rimadylillä etukäteen. Hyvin myös muistuivat taidot mieleen pojalla vaikka nyt tulee kuluneeksi 2 vuotta siitä, kun Dilbert on jäänyt sairaslomalle alalta. Harmi, ettei Dilbertin terveys salli tätä hommaa enää. Dilbert on jo ihan innoissaan jo siitä kun näkee työliivinsä otettavan esille. Tapahtumasta on uutisoinut useampi taho. Turun sanomien artikkeli löytyy täältä otsikolla “Haukku pelasti Kakolan sokkeloissa”. Aiheeseen ja lehtijuttuun liittyvä video on katsottavissa kuvasta klikkaamalla:
Myös YLE uutisoi yöllistä harjoitusta nettisivuillaan täällä. Kalle saa huutia siitä ettei ottanut Dilbertistä ollenkaan kuvia Kakolassa!
Ennen kuin vein Dilbertin Kakolaan käytiin Dilbertin ja Trillianin kanssa lenkillä ja tavattiin melkein naapuriin muuttanut 10-viikkoinen Morris-nöffi. Maailman rauhallisin karhunpentu! Trillian taisi myös luulla karhuksi. Kesti ainakin kokonaista 5 minuuttia ennen kuin Trillian uskaltautui leikkimään otuksen kanssa, joka oli vähintäänkin 12 kertaa karvaisempi kuin hän itse. Seisoskeltiin siinä sitten niin kauan että Trillian selvitti itselleen Morriksen olevan koira. Omistaja vaikutti mukavalta ja puhuttiin leikki- ja lenkkitreffeistä tulevaisuudessa. On se kummaa kun kehenkään ei tutustu kun ei ole koiraa ja heti kun jonnekin tulee koira, niin voi tutustua.
Wilma lähti mukaan viemään Dilberttiä Kakolaan ja paluumatkalla käytiin Wilman kanssa katsastamassa kävelykadun jouluvalot ja nuuskuttamassa jokiranta.
Matkalla kotiin sitä alkoi tulla! Ensin rakeita, sitten vähitellen se muuttui lumeksi. Otin tytöt ulos ihailemaan isoja taivaalta leijailevia lumihiutaleita. Trillian oli ihan hulluna uuteen valkoiseen lumeen ja kiepsahteli ja säntäili märkien kuonolle takertuvien pumpulipallojen kanssa. Pihakuusessa loistavat jouluvalotkin kiinnostivat sen verran, että täytyi ikuistaa. Sain kuin sainkin kaikki tytöt poseeraamaan kuusen edessä. Tuli otettua tämän vuoden ensimmäiset “joulukuvat”.
Tämä lumi oli myös Sennin ensimmäinen meillä ollessaan. Kun Senni tuli meille keväällä, lumi oli jo sulanut. Sen verran pikkuiselle puujakkaralle satanut lumi tuntui häiritsevän, että Senni ei ollutkaan ihan helppo saada istumaan alas poseeraamaan valokuvaa varten. Muuten lumesta ei ollut harmia. Kuvauksian jälkeen tehtiin kaikkien tyttöjen kanssa vielä lenkki naapurustossa ja Senni oli lumella ihan luonteva.
Tämä kuva Trillianista joulukuusen edessä on oma suosikkini. “Mitäs tuolla tapahtuu?”
Tyttöjen iltalenkin jälkeen treenattiin kaikkien tyttöjen kanssa vuorotellen tokon alokasluokan hyppyä yhdellä laudalla. Wilma osaa kokonaan, mutta Senni ja Trillian vasta harjoittelevat. Trillianilla on ihan hilkulla hyppääkö käskystä itsenäisesti toiselle puolelle. Senni pitää vielä houkutella hyppäämään namun perässä.
Kalle, Simo ja Dilbert saapuivat aamulla klo 6.30 kotiin intoa puhkuen. Kaikesta päätellen oli hyvä yö ollut. Miehet ovat nukkuneet tänään koko päivän.
Sennillä on nousemassa valeraskaus. Näkyy jo turvonneissa nisissä, lisääntyvässä kireydessä ja ruokahalussa. Niitä “joulupentuja” tässä odotellessa… Mitähän vinkuleluja Senni adoptoi tällä kerralla. Sennillä on myös aloitettu nyt perjantaina allergian siedätyshoito. Ensimmäisten kahden annoksen laittamista Senni ei ole edes huomannut eikä niistä kyllä sen puoleen mitään reaktioitakaan ole tullut. Toivotaan että jatkuu yhtä hyvin. Joka tapauksessa jos tämä nyt menee suunnitellusti, niin ensi kesän pitäisi olla helpompi.
Wilma leikkii myös!
03 Jou 2011 Jätä kommentti
Kategoria(t): Uncategorized
Jos Trillian pääsi tänään leikkitreffeille, niin niin teki Wilmakin – ja hyvässä seurassa. VSPK:n koiria ja Wilma irrottelemassa raunioradan läheisyydessä pellolla. Tässä muutama kuva leikeistä ja loput voi klikata isommaksi postauksen lopussa olevasta galleriasta.
Uusi ystävä
03 Jou 2011 Jätä kommentti
Kategoria(t): Uncategorized
Voi ihanuutta, mikä mahtava aamupäivä Trillianilla oli. Aamulla Trillian suuntasi raunioille pelastuskoiratreeneihin Kallen kanssa – siellä oli mennyt tapansa mukaan oikein kivasti. Tapasimme rauniotreenien jälkeen ensimmäisen kerran vain 3 viikkoa Trilliania vanhemman Elli-karjiksen kanssa leikin merkeissä. Sää oli parhain moneen viikkoon ja juuri sen hetken paistoi auronko lähes pilvettömältä taivaalta. Iltapäivällä kotiin tultuamme alkoi jo pilvistymään ja nyt sataa. Tässä kuvia tyttöjen leikkihetkestä:
Nämä ja 50 muuta kuvaa Trillianin ja Ellin tämän aamuisesta leikkihetkestä ovat nähtävillä Trillianin Picasa-albumissa ja alla olevassa kuvagalleriassa – pikkukuvat saa klikkaamalla isommiksi.
Syksyn tilannekatsaus
30 Mar 2011 Jätä kommentti
Kategoria(t): Uncategorized
Hei blogi, ei en ole unohtanut sinua, vaikka nyt onkin ollut pieni tauko päivityksissä. Vilkkaat syysviikot kaikilla tahoilla ovat vieneet vaan niin mennessään. Kiirettä töissä ja kotona ja koirien kanssa ja pihan siivouksen kanssa ja miljoona asiaa tehtävänä. Nyt vähän kuitenkin yhteenvetoa menneistä viikoista jatämän hetkisestä tilanteesta.
Sennin juoksu on nyt loppunut jo pari viikkoa sitten – onneksi. Tärppipäivinä oli vähän kiihkeää tämän nuoren parin välillä, niin Senni ja Dilbert olivat kovin rakastuneita. Nyt odotellaan vaan sitten sitä valeraskautta ja “joulupentuja”. Arkitottelevaisuus on loppunut. Nyt pitäisi keksiä jotakin muuta tilalle. Olen alustavasti kysellyt kääpiökoirayhdistyksen treeneistä oliskohan niissä mitään meille sopivaa. Ehkä käymme Sennin kanssa tsekkaamassa sen paikan. Kotona tehdään aina joskus temppuja, mutta täytyy päästä ihmistenkin ilmoille.
Sennin siedätyshoito huonepölyjä, varastopunkkeja ja heiniä vastaan aloitetaan tulevana perjantaina.
Wilmalla oli lokakuussa aikamoinen varvasvälitulehdus, joten hän on oli siinä vaiheessa pari viikkoa poissa treeneistä. Nyt kaikki on taas kunnossa ja ensimmäiset etsintätreenit sen jälkeen takana jo muutama viikko sitten. Ekasairasloman jälkeinen jälki oli Dino-tanskandoggin tekemä ja se ajettiin loistavasti. Maasto oli kukkulalla kasvavaa melko avointa ruohomaastoa. Sää oli pilvinen, hieman kostea, mutta ei tuullut, joten tämä oli varmasti melko hyvä sää Wilmalle jäljestää. Toinen jälki oli Tapio-dreeverin tekemä.Sse kulki hiekkakentän poikki, jossa oli myös häiriöjälkiä. Wilma oli siinä hieman hämillään alussa, mutta löysi Tapion, kunhan pääsi alkuun. Hyvät treenit. Toivottavasti syksyä riittää vielä ennen lumien tuloa. Tosin taidetaan me lumessakin treenata.
Tanssi kuuluu edelleen ohjelmaan. Pakko olisi nyt alkaa satsaamaan vaikeampiin liikeisiin. Ne on helppo ohittaa ja keskittyä vain niihin helpompiin ja pitää hauskaa.
Trillian on käynyt nyt perjantaisin säännöllisesti hakuryhmässä ja lokakuun loppupuolella alkoivat myös rauniotreenit. Tyttö työskentelee todella hyvin, rohkeasti ja motivoituneesti ikäisekseen sekä hakumetsässä että raunioilla. Tässä muutama kuva Trillianin rauniotyöskentelystä:
Kalle mainitsi tässä yhtenä päivänä ensimmäistä kertaa “pelastusjäljen” aloittamisen Trillianin kanssa. Olin jossakin vaiheessa kuvitellut nappaavani jäljestyksen omaksi lajikseni, mutta jos Kalle tosiaan on aloittamassa sitä Trillianin kanssa, niin mielellään niin. Olisiko se meidän maastolajimme sittenkin viesti… Simoa yritin houkutella viestiparikseni jo kesällä, mutta ei oikein herättänyt vastakaikua…. Vai pitäisikö vaan jättää kaikki maastohommat Kallelle ja itse keskittyä tokoon, tanssiin ja mahdollisesti agilityyn sitten aikanaan – ai niin ja tietysti siihen paimennukseen edes pienimuotoisesti.
Toko on alkanut myös oikein mukavasti. Seuraamisen käännöksetkin alkavat sujua ja pysyä tiiviinä, paikallaan makuuseen ja paikallaan istumiseen rakennetaan nyt kestoa ja niiden lisäksi työnalla ovat eteen luokse tuleminen ja jäävät liikkeet. Toko-hyppyä on vähän esitelty Trillianille myös.
Lelupalkkauskurssilla ollaan nähty edistystä ja kehittymistä erityisesti kanavoinnissa, mikä oli alkusyksystä vielä melko heikkoa, mutta nyt loppusyksystä on mennyt aimo harppauksin eteenpäin. Juuri nyt tosin pidän pientä taukoa leikityksistä, sillä trillianin hampaat vaihtuvat juuri kovaa kyytiä enkä uskalla silloin revitellä kunnolla. Etuhampaat ovat vaihtuneet sekä ylhäällä että alhaalla. Poskihampaita odotellaan. Viime perjantaina käytiin lelupalkkauskurssin kanssa treenaamassa Bauhausissa. Kiitos kuvasta, Joanna!
Myös paimennuksessa oli 3 viikon tauon aikana tapahtunut iso kehitys ja nyt voisi oikeastaan sanoa että Trillian on syttynyt lampaille. 19.11. vietimme päivän 6 koiran kanssa Kaisa Hilskan opissa ja tilanne näytti niin hyvältä, että nyt voi hyvin mielin jäädä talvitauolle siitä lajista. Keväällä jatketaan. Kiitos Joannalle myös näistä seuraavista paimennuskuvista:
Dilbert aloitti pari viikkoa sitten Flyballin tutustumiskurssilla. Tehdään sen verran, mitä Dilbertin jalka kestää. Tutustumiskurssilla ei onneksi vielä tehdä kovin kuormittavia juttuja, joten sen verran voidaan lajiin tutustua mielen virkistykseksi. Dilbertiltä leikattiin muutama viikkoa sitten 4 pientä rasvapattia iholta. Patologin mukaan hyvänlaatuisia kaikki.
Kallella oli ollut puhetta hakuryhmässä että voisi joskus ottaa Dilberttiäkin sinne vaikka Dilbert ei tositoimiin lähdekään. Itsenäisyyspäivänä Dilbert pääsee mukaan koko yön kestävään etsintätapahtumaan Kallen kanssa. Mahtaa poika odottaa sitä.
Syksy on ollut ihanan lämmin ja saa mun puolesta jatkua lämpimänä vaikka koko talven. Lunta en kaipaa yhtään. Jos dilbertiltä kysytään, niin ei kaipaa hänkään. Dilbertin jalkahan on aina paremmassa kunnossa kun ei ole kovaa pakkasta. Pakkasella paikat menevät niin helposti jumiin. Joulun pyhiksi voisi kunta vähän ripauttaa ja mun puolesta sulaa sen jälkeen pois. 
Vielä löytyi joitakin julkaisemattomia syksyisiä kuvia ulkoa ja sisältä viimeisten viikkojan ajalta, joten julkaistaanpa ne nyt vielä tässä kootusti:
Kun kaikki lehdet ovat pudonneet puista, seuraavaksi talveakin inhoavan valokuvaajan mieli alkaa jo vaeltaa kohti lumisia talvikuvia. Saas nähdä tuleeko niitä ennen kuin helmikuussa!
Tottistelemassa ja poseeraamassa Kupittaan puistossa
29 Lok 2011 Jätä kommentti
Kategoria(t): Uncategorized
Aurinkoinen päivä. Wilma toipuu kotona varvasvälitulehduksesta, eikä ollut puistoilukunnossa oikein ja Dilbert toipuu eilisestä rasvapattien poistosta. Trillian lähti viettämään päivää Kupittaan puistoon tottistelun merkeissä välillä aurinkoista syyspäivää puistonpenkeillä paistatellen.
Trillian katseli kiinnostuneena puistonpenkin vieressä kasvavan puun oksilla kiipeileviä oravia:
…ja lintuja:
Lintulammelta käveltiin Veritas stadionille, missä oli meneillään jalkapallo-ottelu. Tottistelua jatkettiin huutavan, laulavan ja taputtavan jalkkisfanilauman häiriköidessä taustalla. Tehtiin sivulletuloja, pieniä seuraamispätkiä ja maahanmenoja. Trillian ei ottanut häiriötä äänistä millään tavalla ja teki liikkeitä oikeastaan ihan yhtä hyvin kuin omassa keittiössä, mutta Trilliania siinä vieressä ystävällisesti katseleva mieshenkilö sen sijaan oli aika hyvä häiriö. Trillian suhtautuu kaikkiin ihmisiin samoin kuin Dilbert on aina suhtautunut – PAKKO päästä moikkaamaan. Trillian kuitenkin tyytyy erinomaisesti myös siihen että tulee käskystä viereeni istumaan ja saa siitä palkan. Tänään vapautin moikkaamaan miestä sen jälkeen. Sitten matka jatkui puistonpenkkiposeerauksen kautta patsaspuistoon:
Kotiin tullessa treenattiin autosta poistumista. Kuinka stressaavaa, että ei saa hypätä kuin luvan kanssa – pakko haukotella leveästi:
Toipilaita
Täytyy vielä hieman päivittää muun lauman tilannetta: Wilma on siis aristanut viime päivinä takatassujaan ja eilen saatiin lääkkeet (antibioottia suun kautta ja Vetrimil-rasvaa paikallisesti) varvasvälitulehdukseen. Syksyn on kovin otollista aikaa tälle, sillä tassut kastuvat joka lenkillä ja kestää ennen kuin varpaiden välissä kasvavat karvat ovat taas kuivat. Sitten onkin jo uuden ulkoilun aika. Toivottavasti antibiootit purevat. Huominen tanssi jää tulehduksen vuoksi väliin.
Dilbertkään ei ole huomenna vielä tanssikunnossa, sillä Dilbertkin on toipilas. Perjantaina poistettiin 4 pientä rasvapattia Vettorissa. Yksi reiden takaosasta, 2 kyljestä ja 1 silmän luomesta. Syy poistolle oli että toinen kyljissä iät ja ajat olleista pateista alkoi ärtymään. Ohutneulanäytteen mukaan siinä ei ollut pahanlaatuisia soluja, mutta lääkäri suositteli poistoa, sillä sen jälkeen kun patit alkavat tulehtumaan, ne altistuvat pahanlaatuisille muutoksille. Hyvä siis ottaa pois nyt kun ovat vielä vain hyvänlaatuisia rasvapatteja.
Sennilläkin tanssi jää väliin, sillä neiti aloitti tällä viikolla juoksut ja juoksuisena ei koirakoulun halliin ole asiaa. Näin ollen ainoa, joka voi lähteä huomisiin treeneihin on Pikku-Trillian.
Taas puutarhakuvia – alkaa olla yksipuolista!
25 Lok 2011 Jätä kommentti
Kategoria(t): Uncategorized
Ja niin siinä sitten kävi että taas otettiin ruskakuvia puutarhassa. Alkaa olla yksipuoliset kuvauskohteet. Alla olevaa ryhmäkuvaa otettiin hetki, että saatiin kaikki kaverit paikoilleen.
Pentukurssin ja pentupaimennuksen viimeiset kerrat
Tänään Trillian oli pentukurssin viimeisissä treeneissä. Voi että aika menee äkkiää. Nyt se on sitten käyty. Paimennussytyttelykin loppui, Trillianin ja Sennin arkitottiksen alkeet päättyy muistaakseni ensi viikolla. Ja meillä ei ole enää pikkupentua. meillä alkaa olla kovin iso neiti, joka aloittaa ensi viikolla nuorille koirille tarkoitetussa tokossa. Lelupalkkauskurssi jatkuu vielä onneksi, mutta viikko-ohjelma muuttaa muotoansa. Kalle jatkaa Trillianin kanssa hakuryhmässä, jota on takana 2 kertaa.
Veneilemässä
24 Lok 2011 Jätä kommentti
Kategoria(t): Uncategorized
Täällä on vietetty syyslomasiivousviikkoa. Lauantaina lähetin Kallen ja Trillianin poikien kera mökille siivousta evakkoon. Trillian pääsi ensimmäistä kertaa elämässään veneilemään ja ei millään tavalla osoittanut veneessä epävarmuutta – ihan kuin olisi aina veneillyt! Wilmalle aikoinaan hankittu pelastusliivi oli melkein sopivan kokoinen. Muuten viikonlopun aikana on vähän hajutyöskennelty joka päivä ja siinä siivouksen lomassa tehty vähän tottista ja tanssia. Tässä muutama veneilykuva lauantailta:
Kalle-isin vieressä veneessä.
Trillian ja Samu Matti-papan vieressä veneessä Pyhämaan Lyökissä.
Vintage-Trillian
19 Lok 2011 4 kommenttia
Kategoria(t): Uncategorized
Tässä vihdoin lupaamani sepia-versiot viime sunnuntai-iltaisista Trillianin matkalaukkukuvista.
Syksyn sydämessä
19 Lok 2011 Jätä kommentti
Kategoria(t): Uncategorized
Syksy sen kuin syvenee. Taidetaan olla ihan näinä päivänä syksyn sydämessä – vähän niin kuin myrskyn silmässä. Syksyn värit ovat kauneimmillaan. Pian alkaa syöksykierre kohti talvea. Lehdet tippuu, värit latistuvat ja yksitoikkoistuvat. Mutta sitä ennen nautitaan vielä kirpsakoista ja kuulaista syysaamuista, keltaisista sänkipelloista ja väriloistosta syysauringossa. Toivottavasti aurinkoisia syyspäivä riittää vielä pitkään.
Trillian ja syksy
Ihanuudet!
19 Lok 2011 Jätä kommentti
Kategoria(t): Uncategorized
Voi ihanuuksia kun nukkuvat lokoisasti sohvalla. Kallen vierestä näkyy vielä pala Dilberttiä ja Senni nukkui minun takanani. Onneksi on niin iso sohva, että kaikki koirat mahtuvat siihen yhtäaikaa meidän kanssa. Senni rakastaa tuo vihreää pehmokrokotiilia, joka on samalla erinomainen leikki- ja taistelukaveri ja unen tullessa muuttuu helläksi unikaveriksi… “Ich bin Schnappi….” <3
Pikkupaimenen ekat paimennustunnit
18 Lok 2011 Jätä kommentti
Kategoria(t): Uncategorized
Trillian on nnyt kahtena tiistaina käynyt paimennustunneilla Kaisa Hilskan tilalla Paattisilla. Paimennus on meidän perheelle ihan uusi aluevaltaus, joka vaan oli ihan MUST juttu, kun perheeseen nyt kerrankin tuli paimenkoiranpentu. Trillian on kurssinsa nuorin ja kaikki muut ovat kelpieitä. Siksi – ja uutena lajissa - on vaikeaa arvoida kuinka Trillian pärjää, mutta kiinnostunut hän on joka tapauksessa lampaista. Ensimmäisellä kerralla työskentelimme pyöreässä aitauksessa kuljettaen lampaita liinassa olevan koiran edellä aitauksen ympäri molempiin suuntiin ja lopputunnista koirat työskentelivät vapaina pienemmässä pyöreässä aitauksessa lampaiden seassa. trillian pääsi välillä ihan fiiliksiinkin jo ja haukahtelikin lampaiden perään rynnätessään, mutta hu-huu, kun lammas kääntyi. Olipas jännittävän eläin =:-o Lopuksi kuljetettiin lammaslakka laitumelta lampolaan – yksi koira ajoi ja toinen oli jarruna edessä. Välillä vaihdettiin osia.
Toisella kurssikerralla haettiin tasapainopaikkaa lammaslakan takana ja kuljetettiin pellon päästä päähän niin että omistaja oli lampaitten edellä ja kurssikaveri piti liinasta kiinni koiran takana. Lopuksi siirrettiin lampaita lampolaan niin kuin edelliselläkin kerralla.
Tässä vähän Trillianin kuvaterveisiä paimennuksista:
Aamukastettako on nenälläni?
17 Lok 2011 Jätä kommentti
Kategoria(t): Uncategorized
Slurpsis, sitäpä juuri!
Sulon luona kylässä
16 Lok 2011 1 kommentti
Kategoria(t): Uncategorized
Olipa ihanaa nähdä Kaisa ja Sulo pitkästä aikaa. Olin ihan sydän sykkyrällä, kun Sulo ihan selvästi tunsi minut! Olisi voinut kuvitella että päälle tunnin metsälenkki vapaana väsyttää pennun, mutta Trillianilla oli virtaa vielä ihan kiitettävästi Sulon kodin tutkimiseen, missä tyttö rymysi kaikki kaappien alustat ja kiipeili sohvan selkänojien yli. Wilmakin yritti tehdä kissojen kanssa tuttavuutta vähän turhan aktiivisesti Lopuksi Trillian simahti Kaisan ihanalle vanhalle matkalaukulle, joten vierailu päättyi aika pitkään kuvaussessioon vintage-tunnelmissa. Alunperin meidän piti mennä treeneihin vielä vierailun jälkeen, mutta se nyt jäi, kun oli niin mukavaa, enkä malttanut lähteä.
Tässä vähän kuvia koirista metsässä ja sisällä – ja sitten ne Trillianin matkalaukkukuvat:
Kuvat kääntyivät ihanasti sepia-sävyyn – kuvankäsittely on ihmeellinen asia – mutta ne ovatkin sitten uuden postauksen paikka.
Kotimatkalla pistäydyimme hallilla sovittamassa Trillianille valjaita. Nyt se tilaus on sitten tehty – Trillianille ja Sennille on tulossa lämpömanttelit talveksi ja Trillianille ja Dilbertille valjaat. Manttelit ovat Hurtan ruskeat: 
Valjaat ovat TopCaniksen Sierrat – Trillianille ruskeat ja Dilbertille mustat:
Uusi isompi matkakoti
14 Lok 2011 Jätä kommentti
Kategoria(t): Uncategorized
Trillianin kevythäkki on oikeasti Sennille ostettu häkki ja alkaa käydä pian pieneksi, joten Trillian sai samanlaisen isomman. Tämä menee luultavasti aikuisenakin vaan eipä tuo nyt sitten niin kamalaa ole, jos joutuisi vielä astetta isomman ostamaan. Näille näyttää olevan tilausta, kun Wilmakin tykkää lepäillä näissä kotona sisällä. Mutta sinisiä? Missä mielenhäiriössä olen mennyt ostamaan sinisiä? Eihän ne sovi edes sisustukseen! Sininen kierre lähti liikkeelle yksinkertaisesti siitä, että sininen oli niin hyvässä tarjouksessa aikoinaan, että olisi ollut sulaa hulluutta ostaa 5 kertaa kalliimpi versio vierestä vain värin vuoksi. Ja nyt kun oli yksi sininen, niin eihän sen kaveriksi voinut ostaa kuin toisen sinisen, jos vaikka olisivat joskus hallilla rivissä vierekkäin. Tämän tosin ostin kaverilta ja olin onnellinen kun sain samanlaisen kuin toinen.
Koirakopla kylässä
12 Lok 2011 Jätä kommentti
Kategoria(t): Uncategorized
Koko koirakopla lähti mukaan vierailulle Kallen mummon luokse. Samalla käytiin kävelyllä näillä Majakkarannan poluilla. Trillianin kanssa kylässäolo on jokseenkin samanlaista kuin ihmistaaperon kanssa, joka nyppii joka esineen alas hyllyistä ja koko ajan joudun estämään. Sen liäksi Trillianin kohdalla saa vielä vahtia sitäkin, ettei hän keksi lorauttaa sisälle. Senni istui taas suurimman osan ajasta isomummin sylissä paijattavana. Kuvan saa tuttuun tapaan suuremmaksi klikkaamalla.
Vettorissa koko konkkaronkka
11 Lok 2011 1 kommentti
Kategoria(t): Uncategorized
Eläinlääkäripäivä. Neljän kanssa oli niin vauhdikasta, että kuvatkin jäi ottamatta. Mutta “lyhyesti virsi kaunis” eli:
- Wilman korvat olivat kunnossa, ei sauvan sauvaa, eikä hiivan hiivaa. Halleluja!
- Dilbert sai kartrofen-pistoksen.
- Trillianilla oli ensimmäinen Suomen rokotus. Käytös oli koulun sanallisten arviointien termistöä käyttäen “vaihtelevaa”. Muuten hyvää, mutta miks piti nostaa pödälle ja pitää kiinni???
- Sennillä tyhjennettiin anaalit ja Senni sai allergiatestin tulokset. Niiden mukaan Senni on allerginen seuraaville testissä mukana olleille allergeeneille: Koiranheinä, Raiheinä, Suolaheinä, Domesticus farinae (huonepölypunkki), Domesticus pteronyssimus (toinen huonepölypunkki), Tyrophagus (varastopunkki) ja Acarus siro (jauhopunkki). Varmasti on muitakin. Lääkäri suosittelee huonepölyn vuoksi siedätyshoitoa, mitä nyt harkitaan. Monille on ollut apua. Teollista ruokaa Senni ei voi ikinä syödä varastopunkkiallergian vuoksi. Pitkäaikaisen kortisonin käytön vuoksi Sennin omat kortisoliarvot olivat hieman alhaiset. Viitearvot ovat 10-100. Sennillä 9. Tuotanto saattaa vielä piristyä, kun saadaan hieman enemmän aikaa kulumaan kortisonin lopettamisesta. Ja onneksi oli edes 9. Vähäinen kortisolin määrä aiheuttaa vatsavaivoja ja lihasväsymystä.
Wilman etsintätreenejä ei onneksi ollut tänä iltana, koska olisimme ne joka tapauksessa joutuneet jättämään väliin tämän eläinlääkärikeikan vuoksi. Ensi viikolla sitten.
Minä minä minä!
09 Lok 2011 Jätä kommentti
Kategoria(t): Uncategorized
Koiratanssi on niin vekkuli harrastus. Kaikki meidänt koirat rakastavat tanssitreenejä ja kilpailu siitä, kuka saa loisia Wilman tanssiryhmässä tauottamassa Wilman treenejä on välillä kova. “Minä minä minä” kuuluu eteisestä silloin, kun häntä hakkaa eteisen kaappia ja silmät loistavat: “Varmasti mamma ottaa MINUT mukaan treeneihin tällä kertaa.”Wilma on toistaiseksi ainoa, jolla on ohjelmassa vakituinen säännöllinen tanssiryhmä, mutta olen joskus leikkinyt ajatuksella, että mitäs jos me vaan tanssittaisiin kaikkien kanssa ja unohdettaisiin kaikki muut lajit 
Sunnuntaina treeneissä olivat Wilma ja Dilbert. Trillian oli treenaamassa omaan kevythäkkiinsä rauhoittumista. Välillä se kyllä rauhoittuu sinne vähän liiankin hyvin ja kun menen sitä sieltä hakemaan, se on niin unessa, etten meinaa saada sitä hereille ollenkaan. Treenit menivät improvisaation puolelle kaikilla koirilla. Koreoakin pitäisi taas alkaa kehittämään.
Tanssin jälkeen meiltä kysyttiin haluammeko jäädä vielä tottikseen, koska ryhmään oli viime hetkellä vapautunut paikkoja. Otin siihen ryhmään Pikku-Trillianin, sillä se oli kuitenkin suurimman osan tanssista nukkunut vain kopassaan yhtä lyhyttä treenisessiota lukuunottamatta. Trillianin kanssa treenattiin näitä meillä työn alla olevia liikkeitä: perusasentoja, istumista (myös kestoa), maahanmenoa, seuraamista ja muutamia tuttuja tanssiliikkeitä (pyörimisiä, pujottelua, läpimenoja, jne.)
Lisää poseerausta lehtikasassa
08 Lok 2011 1 kommentti
Kategoria(t): Uncategorized
Metsästän edelleen hyvää ruskakuvaa Sennistä ja Trillianista viime syksynä otettujen Dilbertin ja Wilman ruskakuvien seuraksi seinälle. Aurinko paistoi aamupäivällä, joten otettiin uusi kuvausyritys:
Saalispalkkausnurkka
Eilen illalla oltiin Trillianin kanssa saalispalkkauskurssilla. Asiat olivat edistyneet 2 viikon aikana ja nyt ollaan siinä vaiheessa että otetaan viettipanta käyttöön. Eli treenipanta kaulaan aina saalisleikin alkaessa ja pois, kun leikki loppuu, jolloin pannasta tulee Trillianille toivottavasti jo sinänsä signaali, joka nostaa Trillinin korkeampaan viettiin. Kotiläksyksi saatiin päivittäiset lyhyet leikityssessiot, joissa n 4 kierrosta perättäin, irrotuskäskys opettelua joka toisella kierroksella ja joka toisella saa voittaa lelun itselleen. Treenipanta otetaan myös käyttöön nyt. Samoin aletaan vahvistaa lelun palauttamista.
Arkitottista pienille
06 Lok 2011 Jätä kommentti
Kategoria(t): Uncategorized
Sennin ja Trillianin arkitottiksessa aiheena arkiseuraaminen ja löysällä remmillä kulkeminen. Jälkimmäistä treenattiin siten, että eteen laitettiin joku houkutin ja kuljettiin kytkettynä sitä kohti. Aina kun remmi kiristyi käännyttiin tulosuuntaan takaisin päin. Ainoastaan kun remmi oli löysällä sai edetä houkutuksen luokse.
Pentukoulussa iltahämärissä
05 Lok 2011 Jätä kommentti
Kategoria(t): Uncategorized
Pentukurssi tapasi tänään iltahärärissä ulkona Kuralassa aiheinaan autosta poistuminen, hissillä kulkeminen ja portaissa kulkeminen, näyttelytreeni sekä ohittaminen. Kuvat eivät paljoa kerro, kun niissä ei edes näy muita koiria juuri, mutta värit olivat niin hauskat, niin oli pakko laittaa ne esille.
Kuka on rypynnyt maton?
05 Lok 2011 Jätä kommentti
Kategoria(t): Uncategorized
Ei siis kelvannut suorassa oleva matto nukkumisalustaksi, vaan se piti rypytä alle tällä tavalla? Yhteistyöllä se sujuu!
Melkein paimentamassa
04 Lok 2011 Jätä kommentti
Kategoria(t): Uncategorized
Kukahan oli lisännyt tälle päivälle kalenteriin paimennuksen? No onneksi hätä ei ollut tämän näköinen, vaikka Trillianin kurssi alkaakin oikeasti vasta ensi viikolla, niin saimme seurata toisen ryhmän työskentelyä lampolassa missä koirat siirtelivät lampaita karsinasta toiseen ja Trillian sai siten pehmeän laskun ensi viikolla alkavaa kurssia silmällä pitäen. Alla olevat lampola-kuvat eivät ole tasoltaan häävejä, mutta kohtuullisia puhelimen kuviksi ilman salamaa hämärässä lampolassa, joten olkoon muistona täällä.
Tässä vielä muutama kuva Trillianista Kaisan pellon reunalla:
Wilma etsii ja etsii… ja LÖYTÄÄ!
03 Lok 2011 Jätä kommentti
Kategoria(t): Uncategorized
Etsintätreeneissä Wilman kanssa. Neidillä oli tänään mukana pätevä nenä treeneissä, joissa olikin wilman kannalta jännä etsintäkohde: KISSOJA! Kissa löytyi helposti ja jäljestys oli innokasta ja varmaa, mitään harhareittejä ei myöskään tehty. Sää oli taas kovin sateinen, jopa siinä määrin, että en voinut ottaa kameraa mukaan treeneihin ollenkaan. Wilman jäljestyksen kannalta sadesää on se paras sää. Silloin keskittyminen on ihan täydellistä. Taisi olla tänään etsittävä kohdekin hyvin mieluisa – ainakin vauhdista päätellen. Kotona olemme myös treenanneet välillä Waltteria piiloon vieden ja kesällä Wilma oli tositoimissa kissaa etsimässä, joten etsintäkohteena kissa on hyvä kohde hänelle.
Lauantai-kävelyllä
01 Lok 2011 Jätä kommentti
Kategoria(t): Uncategorized
Tänään oli aivan ihana syyslauantai. Olimme Samun, Wilman ja Trillianin kanssa sosiaalistamismatkalla Krookilassa, Ruissalossa ja Kuralassa, autossa istumista 48 kilometrin verran. Krookilassa ei ollut eläimiä pihalla, joten se reissu oli äkkiä tehty. Kiersimme nopeasti pihapiirin ja totesimme tilanteen ja ajoimme Ruissaloon, missä kävelimme kansanpuiston rantapromenadia. Sen jälkeen Kuralaan katsomaan eläimiä. Senni lenkkeili sillä aikaa kotinurkilla Simon ja Dilbert Kallen kanssa. Trillianille oli uusi kokemus kahlata meressä ja hän oli kaikista eläimistä tänään ihan intsinä. Lehmät, lampaat ja kanat ovat nyt siis tulleet hyväksytyiksi. Seuraavaksi keskitymme hevosiin. Voi kun jossakin pääsisi vielä katsomaan possujakin!
Kuvaterveisiä tämän päivän reissulta – videokin tulee kunhan ehdin editoimaan.
Lopulta meillä oli autossa niin väsy pikkukoira, ettei pääkään noussut.
Äitin ihana Senni
01 Lok 2011 Jätä kommentti
Kategoria(t): Uncategorized
Järjestelin kesän videoita ja löysin pätkän, jossa Senni on sylissäni. Nämä kuvat ovat videosta kuvakaappauksella otettuja. Ihana Senni! Videon on kuvannut Gabris Bergvall, jolle suurkiitos taidokkaasta kuvaamisesta Myös nämä Simon ja Sennin kuvat löytyivät samalta videolta:
Itsenäistä treeniä viikonlopun alkajaisiksi
01 Lok 2011 Jätä kommentti
Kategoria(t): Uncategorized
Pakkasin Trillianin ja Wilman eilen illalla autoon ja mentiin hallille treenaamaan leikkiä ja tanssia ja Dexin kanssa. Trillian harjoitteli lepovuoroillaan kevythäkkiin rauhoittumista ja hyvinhän se menikin. Vähän piippasi ekalla odotusvuorollaan kun Wilma teki hommia ja itsellä oli vielä kaikki energiat tallella, mutta silloinkin vain ajoittain. Pari tuntia hurahti äkkiä – voisi sitä huonompaankin käyttää perjantai-illan. Lopuksi sen jälkeen kun Dex oli jo lähtenyt tytöt saivat leikkiä koko hallissa ja leikkivät ensimmäistä kertaa kunnolla. Tähän asti Trillian on leikkinyt kotona vain Sennin kanssa. Kaikki kuvat saa isommiksi klikkaamalla, kuten aina.
Trillian treenaa ja leikkii
Trillian tanssii – pujottelee, syömii jalkojen alta, ja nousee jalkaa vasten seisomaan.
Trillian leikkii fleecestä punotulla pentulelulla, joka on hänen suosikkinsa, koska pienet naskalihampaat uppoavat siihen hyvin.
Wilma nauttii tanssista
Wilman takajaloilla tanssi ja ympäri pyörähdys.
…vauhtia ja hyppy käden yli.
Trillianin ja Wilman ensimmäinen kunnon leikkihetki
Ja kiitos seurasta ihana Dex…
Sosiaalistamista koko laumalle
29 Syy 2011 Jätä kommentti
Kategoria(t): Uncategorized
Senni ja Trillian katselemassa lehmiä Simon kanssa Kuralan kylämäessä torstaina koirakoulun jälkeen.
Koirakoulun jälkeen torstai-iltana koko koiralauma ulkoili hämärtyvässä Kuralan Kylämäessä – taas. Tästä alkaa tulla tapa. Seuraavan kerran täytyy etsiä joku muu eläinpaikka. Koirakoulusta päin tullessa ensin Trillian ja Senni pääsivät äidin ja Simon kanssa kierrokselle ja sen jälkeen ajoin kotiin ja vaihdoin koiria ja poikaa. Simo jäi Trillianin ja Sennin seuraksi kotiin ja itse nappasin kyytiini Samun, Dilbertin ja Wilman ja aloimme takaisin Kuralaan. Valokuvien kannalta harmittavasti ilta jo alkoi hämärtää toisella kierroksella, mutta muussa mielessä molemmat kierrokset olivat oikein onnistuneita.
Kehmäaitauluksella Senni yllätti meidät taas kerran ihan täysin. Pikkutirppa oli kaikkein rohkein ja tasapainoisin lehmien luona. Dilbert haukkui ja Wilmakin vähän – molemmat tosin riemusta. Trillian haki vähän väliä innostuneena ja häntä pystyssä haki lähikontaktia lehmän kanssa ihan aitaukseen asti haluten, mutta lehmän oikeasti tullessa kuononsa kanssa ihan viereen, Trillian pakitti epäluuloisena joitakin askeleita hännän laskiessa vaakaruoraan. Senni sen sijaan käveli itsevarmasti suoraan yhtään empimättä ihan aidan viereen häntä täysin pystyssä hiukan vipattaen, katseli lehmiä tulevan ja menevän. Kun lehmä aidan välistä nuuhkaisi Senniä, niin Senni nuuhkaisi takaisin, eikä perääntynyt askeltakaan. Häntä ei myöskään laskenut senttiäkään. Ihan kuin lehmän nuuskiminen olisi hänelle ihan jokapäiväinen juttu.
Dilbertin ja Wilman lehmäkuvat ovat valitettavasti vähän huonoja, mutta oli jo niin pimeää että jouduin kääntämään iso-herkkyydet kaakkoon, joten siihen nähden ihmeenkin hyviä. Otetaan uusiksi paremmassa valossa.
Kanahäkillä Trillian oli kirjaimellisesti kuin lapsi eläintarhassa. Kanoihin tuo ei tarvitse enempää rohkeusharjoittelua. Liiankin rohkea jo. Riekkui hampaineen kanahäkin verkossa kiinni häntä heiluen ja nyt jostakin syvältä kurkun perukoilta nousi jo muutama innostunut haukahduskin: “Voi että kuinka kivoja kanoja! Eikö me voida hankkia tuollaisia mulle leluksi?!!” Wilman riistavietti nyt tiedetään. Siinä ei ole mitään uutisoitavaa – en edes vienyt Wilmaa kana-aitauksen lähelle, ettei tule illallinen mieleen, ja Dilbertin tiesin haukkuvan silkasta riemusta, joten häntäkään en viitsinyt ottaa ihan kanahäkkiin kiinni säikyttämään kanoja. Senni sen sijaan oli samanlainen kuin lehmähäkinkin äärellä: “Voi kuinka mukavaa katsella kanoja, mutta ei mulla ole mitään tarvetta riekkua häkissä kiinni. Voin ihan vaan seisoa tässä ja ihailla.”
Vähän vielä tunnelmakuvia
Pentukoulua ja arkitottista tiistaista torstaihin
29 Syy 2011 Jätä kommentti
Kategoria(t): Uncategorized
Hei vaan taas, aika kuluu eikä millään ehdi joka käänteessä päivittämään blogia vaikka sitä niin haluaisi joka ikisestä asiasta kuvaraportin itselleenkin talteen. Puhelimella otetut kuvat jäävät helposti pysyvästi puhelimeen. Aina välillä niitäkin yritän sieltä kaivaa. Nyt kuluneesta viikosta kuitenkin vähän yhteenvetoa.
Remmi löysällä pentukoulussa
Tiistaina pentutunnilla harjoiteltiin remmi löysällä kävelyä ja luvan kanssa ihmisen tervehtimistä – ensin sikin sokin hallissa ja sen jälkeen pujoteltiin 4 paikallaan seisovan ihmisen välistä ja viimeisen kohdalla käskettiin istumaan ja annettiin lupa tervehtiä. Sillä aikaa omistaja karkasi pois ja kutsui koiran peräänsä ihmisen luota, jota se oli tervehtimässä. Trillian lähti perääni rapsuttelusta jo ennen kuin ehdin kutsuakaan. Trillian onnistui tällä tunnilla hienosti. Tosi hyvä kontakti, mitä hän alkoi tarjoamaan oma-aloitteisestikin silloin kun kuunneltiin teoriaa. Vahvistin operantisti koko ajan. Lopputunti tutustuttiin erilaisiin koirille tarkoitettuihin aktivointipeleihin (lähas kaikki niistä esitelty linkin takana). Niitä on vaikka kuinka hienoja!!! Joitakin Trillian selvästi rakasti, mutta jotkut olivat ihan selvästi sarjaa “Pyh, kuvittelevat mua näin tyhmäksi” 
Kahdesta jäi sellainen olo, että pakko saada… Muutama puhelimella otettu kuva Trillianista pelien lumoissa:
Operantisti arkitottiksessa
Torstaina arkitottiskurssille Kaarinaan tuuraamaan työmatkalla olevaa Kallea, että molemmat pikkukoirat pääsevät koulunpenkille. Nyt on pakko myöntää, että omat silmäni olivat enemmän Simon ja Sennin yhteistyössä kuin Trillianissa – valitettavasti. Mutta hienosti parivaljakko selvisi kaikista harjoituksista, vaikka välillä ohjaaja näytti kylläkin hiukkapikkasen laiskalta istuessaan lattialla seinää vasten nojaten ja siinä sivussa treenaten… Kameraa en uskaltanut ottaa esiin tällä kerralla ollenkaan etten vain häiritse Simon ja Sennin työskentelyä. Tunnilla puhuttiin operantista oppimisesta ja sitä kokeiltiin kunkin koiralleen valitsemaan liikkeeseen. Trillian treenasi seisomista ja lopulta Sennikin, vaikka Senni ja Simo aloittivatkin peruuttamisharjoituksilla. Toisella puoliskolla aloitettiin rakentamaan häiriönkestävyyttä istumiseen molempien koirien kanssa askel kerrallaan.
Nousiaisissa nostalgisoimassa
Keskiviikkona vierailimme ystävämme luona Nousiasissa, missä Pikku-Senni pääsi nostalgisoimaan tapaamalla Johannan, jonka luona asui hetken ennen meille muuttamista. Kun käännyttiin tutulle tielle, Senniä hiukan alkoi ensin hiukan jänskättämään, mutta voi mikä ilo, kun näkyviin tuli Johanna ja tutut koirat. Sisällä Senni oli selvästi kuin kotonaan. Paras leikkikaveri oli silti oma pikkuystävä Trillian. Välillä piti vähän rajoittaakin – ehkä olisi tarvinnut vielä enemmänkin, kun leikistä ei loppua tullut ennen kuin Trillian simahti ja Sammui olkkarin lattialle. Sieltäkin Senni meni jonkin ajan kuluttua Trillianin herättämään: “Olisko jo taas leikkiaika?”
Osteopaatin ihmekäsissä
26 Syy 2011 Jätä kommentti
Kategoria(t): Uncategorized
Kaikki aikuiset koirat olivat tänään osteopaatilla hoidossa. Dilbertillä oli kireyksia lantiorangassa ja saatiin määräys käyttää päivittäin Back on Track-takkia jonkun aikaa. Syksyn mittaan noin kuukauden sisällä kannattaisi aloittaa esim. 5 kertaa vesiterapiaa. Wilmalla oli sama SI-nivel taas lukossa kuin viimekin kerralla vaikka Leena sai sen viime kerralla auki. Myös Wilmalle Back-on-Track päälle. Sennillä niska ja lantio olivat pysyneet aika hyvin viime kerrasta. Silloinhan hoidettiin joku ikivanha jumi pois, joka nosti päätään kun kortisoni väheni. Nyt oli vain hiukan kireyttä lapaluiden kohdalla eli tilanne melko hyvä.
Kalle on alkanut treenaamaan Trillianin kanssa pillistä luoksetuloa ja toimii superhyvin! Itse keskityn tällä viikolla koirien kanssa tanssiin sillä ensi lauantaina on koirakoulun epäviralliset tanssikisat
Wilma koirakirkossa
25 Syy 2011 Jätä kommentti
Kategoria(t): Uncategorized
Liedon seurakunta järjesti tänään koirakirkon Pappilan pihalla. Wilma osallistui. Itse olin siellä työni puolesta valokuvaamassa, mutta aina on kiltille Wilma-tytölle tilaa kuvauskeikoilla. Sonja asetti pitämässään hartaudessa esikuvaksemme koirien tavan kohdata meitä aina ilolla ja riemulla vaikka olisimme olleet poissa vain muutaman minuutin: “Millaista olisi tulla töihin jos kohtaisimme joka aamu toisemme samalla riemulla millaisen vastaanoton saamme koiriltamme kotona?” Taitaisi olla mukavia työpäiviä! Hartauden ja kahvien jälkeen oli tarjolla agility- ja koiratanssiesityksiä ja lopuksi koirat pääsivät tutustumaan agilityesteisiin ja temppukouluun. Erinomaisen mukava ilta, Wilma kiittää kauniisti ja toivoo uusintaa mahdollisimman pian. Lisää kuvia ja pari videon pätkää ovat tulossa näkyvin lähiaikiona, kuvat Picasaan ja videot YouTubeen. Linkit lisätään tähän postaukseen, kun materiaali on ladattu.
Sunnuntai-sosiaalistaminen nro 2
25 Syy 2011 Jätä kommentti
Kategoria(t): Uncategorized
Trillianin tunnelmia ja tuokioita Aurajoen rannalta, jossa olimme hakemassa uusia näkymiä ja tuoksuja parasta sosiaalistamisikäänsä elävälle Trillian-pennulle:
Auringonkukan alla myös Trillianin seurana kaupungilla ollut Dex:
Vaikka Trillianin totuttaminen erilaisiin paikkoihin oli tällä retkellä pääasia, niin vähän turistikuviakin oli pakko ottaa, kun oli niin kaunis päivä ja löytyi hauskoja kuvakulmia ja yksityiskohtia:
Muu muu siellä ja kot kot täällä…
25 Syy 2011 Jätä kommentti
Kategoria(t): Uncategorized
Uusi vierailu Kuralan kylämäkeen. Eilen oli niin jännää, että tänään piti ottaa uusiksi. Lehmät olivat paljon hauskempia tänään kuin eilen. Itse asiassa niin kiinnostavia, ettei pieni karjistyttö olisi malttanut oikein joka aitauksen luota edes eteenpäin lähteä.
Vasikoiden aitaukseen oli pakko ihan laittaa pää sisäpuolelle, ne olivat ihania ja pieniä, paljon pienempiä kuin lehmät. Paljon sopivampia pienen karjistytön nuuskutettaviksi.
Kanatarhan luona Trillian näytti ihan ketulta kanatarhassa, eikä kana-aitauksen äärellä edes jänskättänyt kuin ihan alussa, mistä ehdin nappaamaan kuvan, kun Trillian lähestyy häkkiä matalana:
Trillian kiittää seurasta Dexiä, otetaan uusiksi!
Tänne aijon tuoda ihan lähiaikoina koko koiralaumamme ja kävelen nämä polut yksitellen jokaisen kanssa Pikku-Senniä myöten nähdäkseni miten kukin heistä suhtautuu eläimiin. Fantastinen paikka nähdä läheltä lehmiä ja kanoja. Kuinka en ole hoksannut aikaisemmin!!?
Trillian ja verkkoportaat
25 Syy 2011 Jätä kommentti
Kategoria(t): Uncategorized
Läpinäkyvät verkkoportaat ovat monelle pennulle kauhistus, mutta Trillianille ei Alustaharjoittelua Kuralassa pyhäaamuna:
Ympäristöharjoittelua
24 Syy 2011 Jätä kommentti
Kategoria(t): Uncategorized
Tämän illan ympäristöharjoitteluretki suuntautui ensin Kuralan kylämäen liepeille, missä vinkin mukaan oleilee lehmiä hyvin lähellä ohi kulkevaa polkua. Trillian on täysin ja totaalisesti peloton ja ihmisiä kohtaan supersosiaalinen, rakastaa meillä kotona kissoja ja nyt muut koiratkin ovat jo kaikki tosi kiinnostavia. Hän on hyvällä tavalla välinpitämätön kaikkeen mikä liittyy koviin ääniin, rämiseviin koneisiin, lentokoneisiin, pärrääviin ajoneuvoihin, räjähdyksiin, ilotulituksiin, suhinoihin, erilaisiin joidenkin koirien epämiellyttävänä kokemiin alustoihin kuten ritilöihin, jne. kaikki tämä on tosi arvokasta tulevalle pelastuskoiralle. Sen sijaan muut eläinlajit näyttävät hieman arveluttavan Trilliania. Niin nyös nämä lehmät. Tämä oli varmaan ainoa pienen pieni hetki, kun Trillian näytti näin reippaalta aitauksen lähellä. Suurimman osan ajasta Trillianista näki, että hän olisi ollut mieluummin muualla. Nyt siis sosiaalistamisen painopiste siirtyy alueisiin, missä näitä kummallisia ja arveluttavia otuksia pääsee katsomaan melko läheltä. Joku päivä voisin ottaa hänet mukaani ja mennä tämän samaisen laitumen viereen istumaan ja lukemaan kirjaa kunnes Trillian on siinä täysin ok. Huomenna kuitenkin koiraseurassa lenkille samaan paikkaan. Kuralan reissulla olivat tänään mukana kaikki koirat, mutta en uskaltanut ottaa muita aitauksen lähelle, sillä jos joku niistä olisi pelännyt lehmiä, niin Trillian olisi saanut huonon mallin ja se olisi vahvistanut Trillianin pientä epäluuloa. Lenkillä Kuralan maastoissa olivat kyllä kaikki, mutta poikkesin aitauksen laidalle katselemaan vain Trillianin kanssa.
Samalla reissulla illan jo pimennyttyä ajoimme Turun lentokentälle katselemaan laskeutuvaa ja lähtevää lentoa ja kuuntelemaan lentokentän suhinoita ja jylinöitä. Dilbert sai olla mukana siellä, koska hänet tiedämme takuuvarmasti neutraaliksi lentokoneiden suhteen. Trilliankaan ei reagoinut millään tavalla nousevaan eikä laskeutuvaan koneeseen, ei tietenkään myöskään Dilbert.
Lelupalkkauskurssi alkoi vetisissä tunnelmissa
24 Syy 2011 2 kommenttia
Kategoria(t): Uncategorized
Tosi mielekkäältä vaikuttava kurssi, mutta joku oli tilannut paikalle kaatosateen. Kuka on syyllinen? Kurssille lähtiessämme paistoi lähes aurinko! Kurssilla oli aivan ihania koiria. Ekalla kerralla oli aika paljon teoriaa ja katsottiin vähän koirien leikki-intoa ja moottoria parilla leikkikierroksella, josta ensimmäinen oli normileikitystä ja jälkimmäisessä treenikaveri pidätteli hieman hihnasta kun ohjaaja hetsasi koiraa poispäin pakenevalla lelulla koirien tietenkin pian voittaessa lelun itselleen. Välissä koirat lepäsivät autossa, kun ihmiset kävivät läpi vietti/lelupalkkaukseen liittyvää teoriaa – KAATOSATEESSA Ensi kerralla ollaan sisällä, mutta näitä ulkokertoja tulee, kun halutaan vaihtelevaa paikkahäiriötä, mutta toivottavasti kukaan ei tilaa tuleviksi viikoiksi kaatosadetta. Ensimmäistä kertaa olin kateellinen Trillinille hänen lämpimästä pesästään autossa, missä hän sangen tyytyväisenä nukkui kaikki tassut taivasta kohti ilman tietoisena ollenkaan ulkona ropisevasta vesisateesta. Ensimmäisellä leikkikierroksella Trillian leikki ihan sairaan hyvin, mutta oli nukahtanut autoon siinä välissä ja kirjaimellisesti kuorsasi kun sen yritin ottaa sieltä pois toista kierrosta varten. Alkanut sade ja märkä maa eivät myöskään auttaneet asiaa yhtään, joten laitoin takaisin autoon ja menin itse seisomaan takaisin sateeseen Kun tultiin kotiin, neiti olikin jo taas ihan valmis touhuun unet loppuun nukuttuaan ja pomppasi leluun kiinni ihan omasta aloitteestaan kun näki mun purkavan autoa ja sellainen kädessäni roikkui. Positiivisesti olin yllättynyt siitä, kuinka levollisesti Trillian nukkui autossa vaikka odotteli ekaa kertaa siellä yksin. Tuo on hyvä systeemi että pennun pesänä kotona on kevythäkki, jonka voi napata autoon liikkeelle lähtiessään. On aina oma tuttu pesä mukana.
Läksyksi Trillian sai leikki-innon vahvistamista päivittäisillä minuutin-parin mittaisilla leikkituokioilla maksimissaan kolmen leikkikierroksen sarjoissa, joissa viimeinen päättyy rauhavaiheeseen, jossa Trillian voitettuaan lelun, pitää sitä suussaan ja pudottaa sen lopulta itse pois suusta samalla kun minä pidän sitä rauhallisesti pannasta kiinni paikoillaan. Lisäksi kokeillaan erilaisia repimiseen soveltuvia leluja, joista ensi kertaan mennessä viimeistään pitäisi valikoitua 1-3 suosikkilelua. Ostoslistalla on Trillianille viettipannaksi sopiva panta, joka tulee aluksi leikkipannaksi ja sitä käytetään vain niiden muutaman minuutin leikkirupeamien aikan, kun vietti on korkeimmillaan ja myöhemmin sitä käytetään tottispantana, jolloin pantaan yhdistynyt leikkimielentila ja korkea vietti siirtyvät tottikseen. Dilbertillähän oli tällainen panta käytössä aikoinaan ja sittemmin tottispanta, joka auttoi huomattavasti Dilberttiä keskittymään työhön, kun tiesi täsmälleen milloin olla töissä ja milloin vapaalla.
Kuvia ei valitettavasti ole tarjolla, sillä siihen aikaan illasta on jo pimeää ja lisäksi satoi kaatamalla. No can do. Ehkä ensi viikolta, kun ollaan hallissa. Tämän postauksen yhteydessä esiintyvä kuva on otettu viime tiistaina meidän omalla pihalla.
Ricon, Carlan ja alman luona. Mainittakoon tässä yhteydessä että Trillin kävi myös moikkaamassa Ricoa, Carlaa ja Almaa pikaisesti heidän kotinsa pihalla. Rico oli Trillinin mielestä ihan hauska tuttavuus, Almaa olisi ollut hauska saada leikkimään, mutta kun ei se oikein lähtenyt, mutta Carla! Se vasta kummallinen otus oli! Trillinin pitä ensin käydä selän takaa asti hakemassa rohkeutta. Pikkuisen ensimmäinen tapaaminen vinttikoiran kanssa, joka tietenkin on ihan erinäköinen kuin muut Trillianin tähän asti näkemät koirat.
Pikkuiset koulunpenkillä kahdestaan
23 Syy 2011 Jätä kommentti
Kategoria(t): Uncategorized
Trillian ja Senni aloittivat arkitottiksen alkeissa yhdessä
Hieno pieni Senni ylitti itsensä pysymällä toimintakykyisenä kun ympärillä oli niin paljon haukkumista ja riehuvia koiria. Hieman kyllä jänskätti alussa.
Trillian toimi ihan sairaan hyvin kaikessa mitä tehtiin. Hieno pieni pentu! Aloitimme leikkimällä koiran kanssa ilman lelua ja ilman namia. Arvatkaa vaan missä se roikkui, kun ei ollut lelua – MUN RANTEESSA! Seuraavassa harjoituksessa onneksi saatiin ottaa lelu messiin ja sitä seuraavassa leikitetiin namun kanssa. Trillian leikkii ihan älyttömän hyvin ja selkeästi vietikkäämmin lelun kuin namun kanssa, mutta namunkin kanssa hän oli reipas ja tomera. Lopuksi tehtiin seuraamista 1+ askeleen pätkiä imuttamalla namun kanssa. Trillian teki muutamia askeleita kerrallaan, koska me ollaan tehty tätä ennenkin. Trillian ei paineistunut muista koirista, eikä myöskään yrittänyt niiden luokse, vaan keskittyi hienosti ohjaajaan niin kauan kuin sillä oli tarjota tekemistä.
Leikkiminen omistajan kanssa ei ole Sennin vahvimpia puolia, eikä ylipäätään leikkiminen, vaikka Senni onkin nyt rohkaistunut leikkimään Trillianin kanssa. Leluleikit eivät paljoa kiinnostaneet, mutta namuleikit hänen kanssa onnistuvat kohtuullisesti. Sen sijaan Senni seurasi kivasti namun perässä ja on maailman söpöin Senni, kun hakee katsekontaktia saadakseen namun
Kaikki koulussa
21 Syy 2011 Jätä kommentti
Kategoria(t): Uncategorized
Neljän koiran kanssa koirakoulussa oleminen voi kuulostaa hankalalta, mutta meni itse asiassa aika hyvin. Koirat jakoivat 2 ryhmää keskenään – kaikki pääsivät vähän tekemään jotakin, myös pikkuinen Trillian. Wilma oli ainoa joka pääsi agilityradalle, Trillian tottisteli hiukan Wilman agitreenien lomassa ja tanssitunnilla Dilbert ja Senni pääsivät toteuttamaan luovuuttaan vuorotellen. Pikku-Trillian pääsi myös kokeilemaan vähän kytkemättä eikä karannut, vaan teki iloisesti pujottelua, pyörähdyksiä ja perusasentoja. Trillian opetteli myös kevythäkkiinsä rauhoittumista, missä odotteli omaa vuoronaa, mikä on harrastavalle koiralle aika tärkeä taito, kun useamman koiran kanssa liikutaan koulutuksissa. Wilman agilityn ensimmäisen puoliskon Trillian vikisi vähän väliä, mutta tanssin ajan silloin kun ei työskennellyt, oli hyvin kauniisti ja katseli. Kuvaa ei nyt valitettavasti ole, kun en ottanut kameraa neljän kanssa mukaan. Senni sai tanssipannan!
Trillian tänään 10 viikkoa
20 Syy 2011 Jätä kommentti
Kategoria(t): Uncategorized
Tänään Trillian on tasan 10 viikkoa ja siitä kun ensimmäisen kerran saimme ottaa syliin pienen Trillian-vauvan on tasan 2 viikkoa. Kahdessa viikossa korvat ovat nousseet täysin pystyyn ja paljon vauvan pyöreydestä on kadonnut. Ollaan käyty raunioilla, ankkapuistossa, paimentamassa, pentukoulussa, ilotulituksessa, metsälenkeillä, kaupoissa, nähty lähietäisyydeltä lampaita, hevosia, joutsenia, jne.
Myöhemmin tänään 10-viikkoissynttäreitä juhlitaan pentukoulun merkeissä, mutta tässä muutama kuva iltapäivältä puutarhastamme – Senni ei halunnut osallistua vaan jäi mieluummin nukkumaan sänkyyn. Niin tyypillistä. No, se oli käynyt Samun kanssa pissalla kun Samu tuli koulusta, joten en pakottanut. Sillä on ollut joka tapauksessa aktiivinen iltapäivä Trillianin kanssa leikkien.
Pentukoulussa
Tänään olisi ollut Kallen ja Trillianin penturyhmä, mutta koska Kalle oli kuumeessa, Hanne ohjasi Trilliania. Aiheina oli tänään luoksepäästävyys, luoksetulo ihmiskuhaa pitkin, murinan merkitys ja ei-sana sekä kontaktikävely. Trillian oli hieno pieni koira ja teki kaiken tosi kivasti. Hän ei myöskään haukkunut eikä vikissyt, mitä aika monet muut tekivät. Trillian oli saanut muiden koirien suhteen aika paljon rohkeutta sitten viime viikon ja nyt olisi mennyt suin päin tutustumaan. yritän nyt pitää tämän koiran niin, ettei opi treeneissä menemään muita moikkailemaan, joten en päästänyt.
Kooste huonolaatuisia kuvista, ei ollut salamaa mukana. Kuvien aiheena on kieltäminen. Lautanen on omistajan ja siihen ei kosketa. Murr! Kunhan koira tajuaa että lautanen on kielletty, niin palkka tulee omistajan kädestä.
Sunnuntaiterveisiä Pomponrahkalta
18 Syy 2011 1 kommentti
Kategoria(t): Uncategorized
Kuvat puhukoot puolestaan. Meillä oli hauskaa!
Iiks, nyt Hanne on kloonannut itsensä ja heitä on kaksi ja toista yritetään syödä!!!
Polun varrella Pomponrahkalla istui pariskunta ja Trillianin nähdessään nainen sanoi: “Jo on merkillisen näköinen otus!” Meidän dingon jälkeläinen
Ilotulitus
Illalla olimme katsomassa ilotulitusta Turun keskustassa. Dilbert oli Trillianin tukena. Jos Trillianille ei olisi tehty Baer-kuulotestejä, olisin hyvällä syyllä voinut kuvitella että Trillian on kuuro. Ensimmäisen raketin räjähtäessä korvat liikahti sentin ja Trillian vilkaisi ympärilleen, mutta sen jälkeen söi ahnaasti häntä pystyssä namuja kädestäni vuorotellen Dilbertin kanssa, eikä enää korviaan lotkauttanut ilotulituksen äänille eikä valoille. Hieno pieni pentu!
Trillian luennolla
17 Syy 2011 1 kommentti
Kategoria(t): Uncategorized
Trillian oli emännän ja isännän kanssa koiraluennolla ja toi hallille palan kotia mukaansa kevythäkin muodossa. Onneksi uniajat osuivat sopivasti luennon ajaksi, joten suurin osa vietettiin unten mailla. Välillä vähän syötiin, ulkoiltiin, leikittiin ja treenattiinkin ja sitten taas nukuttiin – sylissä ja omassa sinisessä kevythäkissä.
Koiraenergiaa kotipuutarhassa
17 Syy 2011 Jätä kommentti
Kategoria(t): Uncategorized
Parin sateisen ja tylsän harmaan valokuvattoman päivän jälkeen aurinkoisen perjantai-iltapäivän koiranenergiaa kotipuutarhassa… Ensimmäistä kertaa Dilbert ja Trillian kiskoivat samasta solmunarusta.
Trillianilla myös vasemmankin silmän ympärille nouseva maski alkaa vahvistua alareunasta niin että se näkyy kunnolla kuvissakin. Itse menin ihan lankaan aluksi ja luulin kyynelnesteen tekevän värjäytymiä, mutta kun väri alkoi voimistua ja kaartua silmän alareunaan puolikaarelle ja toisaalta levitä yläpuolelle myös oikealla puolella tajusin että meidän maskiton vaalea karjiksemme on kovaa kyytiä tulossa maskilliseksi punaiseksi karjikseksi. Karjiksethan voivat kehittää väriläiskiä tummuvat vielä hyvin pitkäänkin. Trillianin isän omistaja sanoi, että Trillianin isä tummuu vielä 9-vuotiaanakin koko ajan. Saa nähdä minkänäköinen tyttö tästä tulee, kun aikuistuu – todennäköisesti punaruskea syvempi väri leviää kasvojen alueella silmien ympärille ajan mittaan. Nyt näyttää hauskalta ja persoonalliselta.
Trillian rakastaa leikkimistä ja leluja missä vaan muodossa. Aina jotakin suussa ja repimässä.
Wilman kanssa synkkaa hyvin. Wilma on lähes adoptoinut Trillianin siinä mielessä että asettuu tarkkailemaan pennun touhuja ja suhtautuu hieman suojelevasti. Välillä leikitään, mutta ihan niin wilma ei antaudu leikkiin kuin esim. Senni.
Dilbert kestää trillianin kahjoilua paremmin ja paremmin – välillä piiloon marjapensaan taakse, ettei pikkuinen koko ajan ole kärttämässä Dilbertin lelua.
Niin, mihinkäs se lelu menikään. Onko Dilbert piilottanut sen marjapensaaseen???
Niin, Dilbert saa kestää näiden pienten päähänpistoja välillä enemmänkin. Tässäkin Senni näyttää Dilbertille kieltä: “Lällällää!”
Mutta se kielen näyttäminen annettakoon Sennille anteeksi, koska Senni on niin ihana
Vauhtia vauhtia…
“Tomera”
Isi tulee kotiin, nyt tuli kiire!!!
Illalla olimme kaupungilla sosiaalistamassa Trilliania. Ensin touhusin Lidlin parkkiksella kun Kalle kävi kaupassa ja löysimme auton, jossa koira haukkuu. Tottisteltiin sen auton läheisyydessä jonkin aikaan. Rohkeus, into ja keskittyminen kasvoivat/palautuivat kun aikaa kului ja trillian tottui haukkumiseen, vaikka ensin Trillian vilkuili autoss ahaukkuvaa koiraa. Kävimme myös ihailemassa vilkasliikenteistä autotietä. Trillian keskittyi hyvin autojen vilinässä. Kävelykadulla ihmeteltiin vielä hetki iltaelämää. Siellä Trillian oli täysin ok, paljon uusia hajuja ja valoja ja niitä katseltiin, mutta usein tervehtimisetäisyydeltä ohikulkeva ihminen sai aikaan riemullisen tervehtimishalun. Kotiin videovuokraamon kautta. Trillian nukkui autossa ja keräsi nokosista virtaa. Videovuokraamossa oli tarjolla rapsutuksia, niin kun helposti pikkukoirien kanssa käy.
Eilen soittelin koirille tietsikalta ampumis- ja räjähdysääniä – ei reaktioa. Kalle oli kokeillut aamupäivällä aitoa ampumista tontin toisella reunalla kun Simo oli leikkinyt koirien kanssa alapihalla. Ei reaktiota siihenkään.
Kalle ja Trillian pentukoulussa
14 Syy 2011 Jätä kommentti
Kategoria(t): Uncategorized
Katsekontaktia, sivulletuloja, istumista, maahanmenoja, luoksetuloja, kontaktikävelyä… Aika paljon uutta noin pienelle kaverille. Joku oli vähän väsynyt tämän jälkeen…
Paimentamassa
13 Syy 2011 Jätä kommentti
Kategoria(t): Uncategorized
Trillian oli tänään “ravitsemusterapeutin” pakeilla. Kiitos Kaisalle hyvästä ohjeistuksesta. Ilman asiantuntijan laskemia määriä en olisikaan uskaltanut pentua alkaa ruokkimaan raakaruualla, mutta näillä ohjeilla ei voi mennä metsään, joten näin mennään. Ruokintasuunnitelman tekemisen jälkeen olin varannut hänelle paimennuksen sytyttelysession. Trillian sai käydä myös katsomassa hevosia.
Hurja kuinka iso hevonen ja jännittäviä lampaita!
Pellolla Trillian sai paimentaa ihanan Ninjan kanssa lampaita:
Se oli kyllä ihan hurjan jännää, joten välillä oli pakko kiivetä vähän…
Tai mennä vähäksi aikaa selän taakse…
Voi että Ninja oli taitava, Trillian vähän yritti hetken matkiakin taitavaa paimenta.
