Simon koulu ja Samun eskari alkoivat tänään. Myös sekä minun että Kallen kesälomat ovat nyt ohi. Dilbertillä siis tapahtui tänään paluun ankeaan arkeen: päivät kuluvat kotona kissaveljesten seurassa perhettä kotiin odotellen. Muutoksena viime vuoteen on se, että Simo saa tulla koulusta yksin kotiin, joten jossakin vaiheessa iltapäivää Dilbert saa seuraa.
Tänään oli viileähkö ilta ja satoikin hiukan vähän väliä. Tein Dilbertin kanssa heti töiden jälkeen melko pitkän pyörälenkin Mälikkälän pururadoilla metsässä kierrellen. Dilbert oli vapaana suurimman osan ajasta. Otin remmiin kiinni aina kun näin, että joku tulee vastaan. Dilbert reagoi nyt hyvin luoksetulokäskyihin, eikä yritä yhtään juosta vastaantulevien ihmisten luokse. Dilbert jaksoi hyvin tunnin lenkin.
Lenkin jälkeen otettiin vähän vietinnostoja. Dilbert roikkui hampaillaan niin tiukasti kiinni purulelussa, että sain pyöräyttää sitä ympäri jalat ilmassa lelun ja hampaiden varassa. +20 asteen läpötilassa ja 1 tunnin lenkin jälkeen e olisi uskonut, että Dilbert jaksaa yhtään, mutta hyvin se ihan meni.
Lenkin jälkeen Dilbert lepäsi n. 1.5. tuntia ja pyöri jaloissani sisällä. Puoli kahdeksan aikoihin mentiin ulos sateeseen hetkeksi harjoittelemaan paikallaanoloa seisoen. Se meni tosi hyvin. Kalle kulki häiriönä ohi muutaman kerran ja mä kyttäsin tassuja liikkuvatko paikoiltaan. Saman treenihetken lopuksi palauteltiin mieleen kaukokäskyjä. Aivan sairaan hitaat suoritukset 
Kesä ja vähän väliä herkkupaloja on näköjään tehnyt tehtävänsä. Hui. Toivottavasti tilanne normalisoituu nyt kun syksy tulee ja koko perhe on poissa päivät. Jäin miettimään pitäisikö mun opettaa ihan uusiksi seisomaannousu Dilbertille uudella käskyllä, kun “seiso” menee ihan hyvin seisomaan jäämisessä ja siinä asennossa pysymisessä, mutta tuntuu hiukan takkuavan seisomaannousuissa. Täytyy kysellä Johannalta lauantaina mitä mieltä se on asiasta.
Kaikenkaikkiaann kuitenkin ihana nähdä mitä viileämpi sää heti tekee Dilbertille. Nyt se juoksee häntä pystyssä ulkona kottikärryjen perässä ja haukkuu rrrriemuissaan 
En ole raaskinut karsia pois tuota tapaa, kun Dilbert innostuu kärryistä niin vimmatusti.
Sää oli sen verran sateinen, että täytyi käyttää tilanne hyödyksi ja tehdä toinenkin pyörälenkki illalla. Ei sitä taas tiedä koska seuraavan kerran on sellainen sää, että Dilbert jaksaa. Yriteltiin vähän tottistella tv-tehtaan pihalla takaisintulomatkalla. Muutamia sivulletuloja ja eteentuloja vain. Eteentulot meni kohtuullisen kivalla vauhdilla mutta käsiavun kanssa ja sivulletulot olivat pahemman kerran löntysteleviä. Ettei nyt vain olisi käynyt niin, että kun olen muutamia kertoja kesäkuumalla yrittänyt saada Dilberttiä tekemään toko-liikkeitä, se on yhdistänyt näihin liikkeisiin mielentilan joka silä on + 25 asteen helteellä auringonpaisteessa. Apua!
