Käytin taas hyväkseni illan Wilman kanssa, kun Kalle ja Dilbert olivat rauniolla. Tehtiin koirakoulun läksyjä ja haettiin lempileikkejä (läksy 1). Taas kerran nousi yli muiden ne samat 4 suosikkileikkiä/lelua: jahtaamis/repimisleikki solmunarulla, narupallolla ja kaninkarvalla + riehumisleikki, jossa äiti saa näpeilleen 
Mistäs sen viidennen keksisi… Pallon ja winkulelun perään juoksee, mutta sen jälkeen kun ne pysähtyvät, Wilma ei tiedäkään mitä niiden kanssa tekisi. Samu leikki Wilman kanssa sukalla – molemmat kiskoivat täysillä Sairaan hauskaa!
Luoksetuloa vuorotellen nimeltä kutsuen ja tänne-sanan kanssa tehostettuna sillä, että juoksin poispäin Wilmasta, jotta saataisiin hiukan vauhtia aikaan. Palkaksi isot innostuneet kehut, taputukset ja namupala.
Yksi rauhoittumisharjoitus olkkarissa (läksy 2), kun tultiin sisälle ulkoa leikin jälkeen. Vaikka muksut mekastivat, Wilma rauhoittui hyvin, meni heti maahan ja alkoi nukkumaan ihan parin minuutin aikana jo. Olkkari taitaa olla vähän liian helppo paikka tälle harjoitukselle. Toinen rauhoittumisharjoitus myöhemmin illalla, kun Dilbertkin oli kotona, sillä hetkellä kun Wilma kävi eniten kuumana ja juoksi villisti haukkuen ympäri asuntoa viilettävien muksujen perässä. Wilma meni aivan välittömästi remmin jalan alle laittamisen jälkeen kyljelleen makaamaan maahan.
Naksuttimenkäytön alkeisharjoittelua ensimmäistä kertaa muutamaan kertaan pari minuuttia kerrallaan: Syötin pikkunamuja Wilmalle ja naksautin aina kun namu oli suussa.
Sivulletuloa seinän vieressä, että saan Wilman suoraan itseni ja seinän väliin aivan viereeni. Päädyin siihen, että opetan tämän Wilmalle uudella sanalla ja edestäpäin kiepsauttamalla (eli ei takaa kiertäen niin kuin on aikaisemmin tehnyt, koska menee silloin vinoon ja liian kauas sivusuunnassa ja liian eteen – vanhan liikeradan yhteyteen syntynyttä assosiaatiota paikasta on vaikeaa korjata). Yritän nyt saada Wilmalle tarttumaan muistiin oikean liikeradan houkuttelemalla namun kanssa paikassa, jossa ei voi mennä vinoon. Tavoitteena on, että Wilma osaa tämän vuoden 2007 loppuun mennessä. Tämä on ensimmäinen liike, jota alan opettamaan. Valitsin sen ensimmäiseksi siksi, kun se on niin keskeinen ja kuitenkin kohtuullisen vaikea ja koiralta jonkinlaista ponnistelua ja kehonhallintakykyä vaativa liikerata, joten sen oppimiseen menee aikaa.
…mietin kyllä pitäisikö sivulletulo opettaa jotenkin operantimmin että koira olisi itse aktiivisempi tekijä, eikä mun tarvitse houkutella sitä niin paljoa. Dilbertin olen opettanut kyllä tuolla houkuttelumetodilla, ja ihan hyvin osaa nyt, oli aika pitkään eleriippuvainen. Löysin netistä jotakin sen suuntaista, jota ajattelin vaihtoehtona tälle oikeaan asentoon vedättämiselle namun perässä. Siitä linkki tässä.
