Tänä iltana Dilbert on jossakin metsässä Kallen kanssa hakutreeneissä, joten me tytöt taas saamme treenata yllin kyllin kotona olkkarissa lämpimässä, kun ei ole Dilbert kuolaamassa vieressä 
Otettiin samoja juttuja kuin eilen illalla.
- Sivulletuloja makkaran perässä minun ja seinän väliin (pystyin vähentää eleapua hiukan liikeradan lopusta – seinä ja ahdas väli ja ensimmäisen puoliskon eleapu tarvitaan edelleen, että ei jää liian kauas ja että istuu suoraan)
- Kontaktiharjoituksia: minä käännän selkäni Wilmalle ja Wilma tulee etupuolelle tarjoamaan katsekontaktia. Huomasin, että jos siinä kohtaa kun Wilma on sivullani ja tulossa eteeni ottamaan katsekontaktia otankin itse askeleen tai kaksi eteenpäin, Wilma on askeleen verran vauhdissa sivullani katsekontaktissa minuun. Jos merkkaisin naksulla tuon hetken, mahtaisikohan siitä aikanaan saada aikaan seuraamista, vai kannattaisikohan vetää namun kanssa oikeaan seuraamisasentoon ja kuljettaa sen kanssa, niin kuin tein Dilbertin kanssa…
- Istumisen vahvistamista ilman erillistä odottaa käskyä: taas n. 25 istumista + palkkaus erilaisilla viiveillä, häiriöillä, jne. Nyt odotutin enimmillään 20 sekunttia tai siirryin enimmäillään 10 askeleen päähän taakse – hölkätenkin. Siirryin Wilman sivulle ja menin kyykkyyn ja tulin takaisin tai kiersin Wilman ympäri. Ekassa kierrossa kiepsahti minuun päin. Tokalla kerralla meinasi, kolmannella kerralla pysyi. Enempää en sitten uskaltanutkaan Wilma reagoi äkkiänäisiin liikkeisiin, mutta kun palautin paikalleen, toisella kerralla pysyi. Näin kävi esim. kun lähdin vähän rivakammin taaksepäin muutaman askeleen. Lopuksi kokeilin vielä uudestaan niitä, jotka olivat aiemmin tuottaneet vaikeuksia ja nyt Wilma pysyi. Homma etenee kyllä, kunhan vaan jaksaa puurtaa. Ihan lopuksi Wilma istui hienosti, kun juoksin sen ohitse edestakaisin aina n. 6-7 askelta molempiin suuntiin ja käännyin ja menin toiseen suuntaan ohi. Tyytyväinen Vaihdoin muutama päivä sitten Sitz! -käskyyn, kun Wilma nousi istu! -käskyllä heti ylös kun liikahdin. Halusin yhden käskyn, jota ei tarvtse vahvistaa millään erillisellä käskyllä.
- Rauhoittumisharjoitus olkkarissa – ei ollenkaan niin helppo, koska Simolla oli taas kissa sylissä sohvalla n. 3 metrin päässä. Kissa oli kyllä aivan hiljaa, mutta Wilma ei
Ilman häiriötä rauhoittuu kyllä heti. - Leikkejä: solmunaruleikki on kyllä taas aivan huippusuosikki. Wilma innostuu siitä aivan mielettömästi ja kiipeää ylös hakemaan narua, kun otan pois ja leikki loppuu. Se yritti kaikkensa, että saisi kaivettua narun mun käsistä takaisin. Minkä ihmeen takia Wilma ei ollut pätkääkään kiinnostunut narusta treeneissä???
- Kytkettynä odottamaan jäämistreeniä iltalenkin jälkeen molemmille koirille. Meni loistavasti. Laitoin pihalle kiinni samaan paikkaan, jossa eilen niin kovin vinkui alusksi, ja nyt ei kuulunut ääntäkään. Vaihdoin paikkaa ja sielläkin oli hiljaa. Dilbertin laitoin kiinni toiselle puolelle pihaa, niin että Wilma ei näe Dilberttiä. Kävelin sitten kahden koiran väliä jonkin aikaa.
Koirat leikkivät vielä jonkin aikaa puutarhassa ja ihan lopuksi revin vähän Dilbertin kanssakin. Repimisleikki on niin kivaa… Siitä leikistä Wilma oli vähän kateellinen.
