Dilbertin vesiterapian lomassa olimme Trillianin kanssa Nina-fyssärin luona opiskelemassa Dobo-pallon kanssa treenaamista. Pallotreeni parantaa varmasti koordinaatiota, mistä on ihan pelkkää hyötyä. Huisin hauskaa. Meidän koirat haluavat oman Dobon!
Lopuksi Trilliankin pääsi kokeilemaan vesikävelyä. Allasaikaa kokonaista 10 minuuttia ja vesi oli aika ällöttävää!Enmmän kuin epäluuloinen…
Wilma on aina ollut kovin herkkä ja reagoi ympärillä vallitsevaan mielentilaan. Wilma elää täydellisesti sopusoinnussa ikiaikaisen neuvon kanssa: “Iloitkaa iloitsevien kanssa, itkekää itkevien kanssa” (löytyy muuten Raamatusta…). Keskiviikkoaamuna perheemme 15-vuotias kissavanhus Valtteri nukkui pois. Suru oli ja on suuri ja niin oli Wilmankin suru totisesti – miksi kaikki ympärillä itkevät? Eihän tuollaista pieni koira voi ymmärtää saati sitten kestää. Päivän polttava kysymys oli kovin muumihenkinen: “Kuka lohduttaisi Nyytiä (Wilmaa)?” Wilma oli koko päivän masentunut ja urheasti vahti itkuunsa nukahtaneen Samun unta tuntikausia.
Koiralauma menetti johtajakissansa. Mitä tästä nyt tulee?
Tässä yhteydessä lienee paikallaa tehdä kamala protokollavirhe ja julkaista kissan kuva koirablogissa. Hyvää matkaa kunnioitettu ja rakas Valtteri. T: Dilbert, Wilma, Senni ja Trillian
Valtterin In memoriam-kirjoitus ilmestyy aikanaan Kissakoplan blogiin.
Joulun aikoihin laumamme kasvoi uudella perheenjäsenellä, kun koditon kulkukissa “Marvin” muutti osaksi laumaamme.
Trillian rakastaa kissoja….
Tätä päivää oli odotettu kaan ja hartaasti – pienen karjiksen ensimmäinen kerta paimentamassa nautoja. Päivä järjestettiin tutun paimennusopettajan toimesta Kemiön saarella Brusabyn tilalla. Kaikki meni hyvin – Trillian oli jopa vähän liian innokkaasti hampaineen vasikoiden kintereitä näykkimässä, joten aivan ensimmäiseksi tytölle piti opettaa että kintereille näykkiminen ei ole missään muodossa sallittua. Takuulla ei jää viimeiseksi nautapaimennuskokeiluksi. Päivä oli tosi hauska ja voisimme uusia sen milloin vaan. Toinen paimennus tehtiin kahdelle härälle, joita kohtaan Trillianilla oli hieman kunnioitustakin, mutta silti sain olla tarkkana, ettei Trillian pääse metriä lähemmäksi härän sorkkien taakse.
Kuvat saa klikattua suuremmiksi:
